Jouluinen kuvatarina

  Meillä elukat ovat aina innoissaan mukana joulujutuissa. Kuusen koristelussa, lahjojen paketoinnissa, vielä mielummin niiden lahjojen avaamisessa, tunnelman luomisessa... Siispä kuvasin teille tarinaa näiden hössöttäjien joulupuuhista!

  Kaikki kuvat eivät ole mitään maailman laadukkaimpia, sillä kynttelikkövalaistuksessa hyörivistä ja pyörivistä otuksista on sangen hankala saada kunnollisia kuvia. No, tarina on tärkein. Mukana menossa siis Sheba, Missile ja Neca ~

Sheba: "Haaa, johto!"

*Misseä ei kiinnosta*

Sheba: "Okei, eli kynttilät tähän puuhun?"
*Misseäkin jopa kiinnostaa*

Sheba: "Tästä näinn ~"

Sheba: *Hauks!*
*Misseä ei sittenkään kiinnosta*

Sheba huilaa hetken.

Sheba: "Sitten muut koristeet"

Missile: *Komentaa Shebaa emännänjakkaralta* "No niin, ipana. Tuo koriste vois tulla tohon oikealle puolelle, aika ylös. Hop hop! Ja se siinä tuonne alas, ihan tähän eteen. Toimintaa!"

Shippan tonkii jo pallolaatikkoakin.

Missile: "No johan on, tänä vuonna piti olla kultainen kuusi ja tuo katselee hopeisten ja violettien
pallojen perään! Nämä muut koristeet voi hyödyntää kyllä esimerkiksi näin, ottakaa minusta mallia"

Lopulta Shebakin saa jouluisan koristeen pantaansa - rusetti kulkusella!

Missile: "He heh, tämä arvokas kultainen väri pukee minua paremmin!"

Neca on joukon tyttömäisin siroine rusetteineen! Huomatkaa toki, sama punainen huivi
kuin viime vuonnakin.

Sheba yrittää valloittaa Necan tuolin, jonka isä otti koiralle mukaan tänne, jotta elukka saa yöpyä siinä.

Lahjavalikoima alkaa tästä. Necalle luu-piparitalo, sisällä "tikkareita".

Ja ajokoirille nämä kaikki ._.

Kissoille on niin vaikea ostaa mitään, mutta Sheba rakastaa pelkän paperinkin repimistä.
Kyllähän tuolta lopulta paljastui sen lempipallo ("Se on kuin uusi!!") sekä muutama nami.

Myös Mille-Lille avaa paketteja mielellään, tämäkin sisälsi raksuja.

Neca: "Hauskaa joulunaikaa kaikille lukijoille! Ja kattokaa mitä mä sain! 8D"

  Tällä hetkellä on koko ajan sellainen tunne, että joku jäi ilman lahjaa. Mutta eihän, kyllä kaikille oli jotain. Niinpä niin, tämä on vain ensimmäinen joulu ilman Nettaa. Kai tähän tottuu...

  Solmin muuten Missen kanssa aamulla joulurauhan. Totesin sille että "Jaa'a, kai minäkin voisin olla vihaamatta sua tän päivän, ja kutsua sua ihan Misseksi Bissen sijaan..". Ojensin kättäni ja katti tarttui siihen käpällällään ja katsoi minuun iloisena. Eipä se koko päivänä ole yrittänyt syödä minua, joten rauhamme taisi pitää. Äsken tosin ilmoitin sille että "Tiäräkkö Bisse mitä? Se aselepo loppu ny", minkä jälkeen tuo yritti amputoida varpaani. Se siitä joulurauhasta =D

Kissojen tavallinen aamu: syö tai tule syödyksi

  Lunta tupsahti jälleen laumalaisten iloksi! Neca varsinkin rakastaa riehua pihalla, se nakkelee lunta kuonollaan ilmaan ja loikkii sitten ottamaan hiutaleet kiinni. Kävin sen kanssa metsässäkin seikkailemassa, joskin tästä reissusta lisää sitten joskus TCT:n puolella. Metsässä otetut kuvat kun menevät erääseen vähän erikoisemmanpuoleiseen teemapostaukseen.. ;)
 Auringon laskiessa lumi oli kauniin kellertävän ja sinivioletin sävyistä, ja sopi hienosti Necsun turkin väreihin. Siispä kamera käteen ja kuvaamaan!

 Päätin tässä yhtenä aamuna, että kissojen aamurutiinit voisi ikuistaa. Joidenkin kissat kenties sukivat toistensa turkkeja ja kehräävät onnellisina siinä aamutoimien lomassa? Meillä pidetään toista väkisin paikallaan, nuolaistaan pari kertaa, potkitaan takajaloilla naamaan, kieputaan hampaat toisen kurkussa kiinni, muristaan ja sähistään... ja jäädään sitten lattialle vierekkäin mulkoilemaan toinen toistaan kuin mitkäkin veriviholliset. Noilla on kirjaimellisesti viha-rakkaus-suhde!

Anteeksti muuten kuvien laatu, mutta nuo hullut pyörivät sellaista vauhtia ettei kamera meinannut pysyä mukana...

  Sellainen aamu meillä täällä. Ihan perus, siis. Missile vain taisi saada Shebalta pari tai kolme kirppua, ainaki sikäli mikäli se ryhtyi heti rapsuttamaan korvantaustojaan kun pääsi kollipojan tiukasta otteesta irti.