Tervehdys taas tauon jälkeen! TCT:ssä jo kerroinkin syyn, miksi minusta ei ole vähään aikaan kuulunut. Noh, kesällä luulisi olevan aikaa postailla - ellei koko loma sitten kulu jossain maailmalla. Olen kova reissaamaan.
Necaan keskittyvää kirjoittelua tällä kertaa. Koiraparan kynsienleikkuu sai vähän dramaattisemman käänteen, kun onnistuin napsaisemaan ytimen poikki. Se oli näitä pirullisia yksilöitä, joka oli kasvanut kynnen kärkeen asti - näkymättömissä, eli pinkki alue näytti loppuvan jo paljon ennen kärkeä. Onneksi leikkaan aina todella pienen murusen kerrallaan, joten pahasti ei käynyt. Sen huomasi jo siitäkin, että Necsu vain inahti ja katsoi minua kysyvästi, eikä vertakaan tullut kuin pari tippaa. Jos olisi pahemmin katkaissut sen ytimen, koira olisi luultavasti kiljunut kivusta ja verenvuoto ollut paljon runsaampaa - näin ainakin koiranhoitokirjani sanoo.
Aloituskuvassa siis tuo koipi ihan näin muodon vuoksi, vaikka kynnet piileskelevätkin karvojen seassa. Tuo uloin varvas se oli. Illalla koira ei kävellyt, nukkui vain sängyssäni kaunis side jalassaan. Aamulla ihan normaali ja herätti minut kahdeksan aikoihin lenkille :D
Bortsun ninjakoulutuskin on muuten yhä käynnissä, tosin aika hiljaista kautta on vietetty. Kunnon telineitä kun ei ole, joskin tulee kyllä kunhan isä ehtii sellaiset meille väsätä. Sen sijaan ketteryyttä ja lihaksia voi aina treenata. Maalaistalon sekalaisen sotkuisesta pihapiiristä löytyy mitä parhaimpia treenausvälineitä ja -paikkoja, kunhan osaa käyttää mielikuvitustaan! Lähiaikoina on käytetty eniten sitä aiemmissa kuvissa vilahtanutta puukasaa, sekä näitä:
Vihaan ylhäältä otettuja kuvia mutta aina ei ehdi kumartumaan... |
Tehtävä suoritettu, tähystystauon paikka. |
Agility ja tokokin olisi tarkoitus saada paremmalle mallille kesän aikana. Tällä hetkellä Neca osaa todella paljon kaikkea hyödyllistä mm. liikennekäyttäytymisensä ja muun arkielämän suhteen, mutta perustempuista on hallussa vain istu, paikka, maata sekä luoksetulo. Aivokapasiteetti riittäisi koiralla - omistaja sen sijaan on huono muistamaan mitä kaikkea tuolle voisi kouluttaa...
Mutta on tuon käytös paljon parantunut. Koira tuntuu aikuistuneen yhtäkkiä. Se ei ole enää se kamala ADHD joka riehuu hihnassa ja kuuntelee vain puolella korvalla. Siitä on tullut kelpo koirakansalainen, joka tottelee jokaista käskyä millintarkasti ja jota voi huoletta pitää irti niin kaverin kanssa laiturilla istuskellessa kuin rivitalopihallakin. Koira joka ennen kiskoi kaikkien autojen perään ei enää välitä niistä ollenkaan. Paitsi maalla, siellä autot ovat niin harvinainen vastaantulija että vähän pitää nypätä - hei, tossa menee tollanen!
Pantaa sillä ei tarvitse kotioloissa enää pitää, koira pysyy kontrollissa ilmankin. Lenkille mennään tavallisella pannalla, ei ketjupannalla. Silti tuo käyttäytyy nätisti. Kaikissa tämän postauksen kuvissa sillä on vielä panta ja lenkkeillessä tosiaan ketjuversio, mutta tulevissa kuvissa saanette huomata että esimerkiksi sen karvakaulus on alkanut muuttua paljon nätimmäksi kun pantaa ei pidetä koko ajan. Tähän nyt kuitenkin vielä "pannallisia kuvia" ~
Housukarvoja pitäisi taas saksia vähän lyhyemmiksi. Leikkelen niitä välillä, ne ovat nimittäin varsin epäkäytännölliset.. :D Samoin kaulusta ohennan kesällä vähäsen. |
Tältä näyttää kun koira tulee kohti ravistellen itseään samalla.. Jokseenkin karmiva. Suokaa toki anteeksi random talo tuolla taustalla. |
Rannalla. Mukana olivat myös ystäväni Hanski ja Peeta, jotka tosin säästyivät kuvaamiselta aika kiitettävästi. |
"Tuolla on jotain..." |
Neca jää katselemaan erään mökin pihassa hääräileviä ihmisiä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kuka tahansa, myös anonyymit, voi kommentoida - älkää ujostelko vaan kirjoittakaa ajatuksenne teksteistä! :)
Kritiikkiä saa antaa, mutta epäasialliset kommentit poistan. Muistakaa siis käyttäytyä fiksusti!