Luovutan! Haaste

    Sain taas vaihteeksi haasteen, Fawnilta. Olen aina sanonut etten näihin vastaa, mutta koska niitä tuntuu aika usein tulevan niin jatkuva kieltäytyminen olisi vähän epäkohteliasta. Eli kyllä, haasteita otetaan tästä lähtien vastaan (koskee kaikkia blogejani), älkää silti jooko hukuttako minua niihin! Ja vaikka näissä pitäisi itse haastaa tietty määrä bloggaajia, minä jätän tämän avoimeksi - tekee ken tahtoo, kunhan lukijoita on tuo alle 200. Luen niin vähän blogeja etten oikein löydä itse sopivia haastettavia. Huom - kysymyksiin vastaaminen vaatii koiran! ;D
    Joka tapauksessa, tässä tällainen nyt. Koirahaaste, vastailen lähinnä Necan osalta kun tuo Dari nykyään on isän. Kuitenkin jos siitä tulee jotain mainittavaa niin tokihan tuokin pääsee vastauksiin mukaan.

Haasteen säännöt:

- Vastaa haastajan 11 kysymykseen.

- Keksi 11 uutta kysymystä.

- Haasta 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.

- Kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät. 

Vastaukset kysymyksiin:

1. Mistä keksit koirasi/koiriesi nimen?

- Sekä Necan että Darin nimet on keksitty samalla tyylillä - halusin jonkun lyhyen, ytimekkään ja erikoisen nimen mitä ei monella koiralla olisi. Siispä ihan päästäni vain keksin erilaisia tavuyhdistelmiä, listasin ne ja lopulta valitsin parhaan.

2. Onko sinulla jotain haaverotua? Jos on, niin mikä?

- Akita ja valkoinenpaimenkoira. Myös pitkäkarvainen collie kiinnostaa.

3. Millainen on koirahistoriasi (onko sinulla ollut aikaisemmin koiria, jos on, niin millaisia)?

- Ennen näitä kahta ei ole ollut kuin tuo isän Venla joka sekään ei asunut meillä, muutti tänne vasta samana keväänä kun Dari hankittiin. Eräällä SAJ:n nuorisoleirillä minulla oli joskus pikkuisena välillä lainassa suomenajokoirauros nimeltä Ekku. Siitä en muista paljoakaan, vain sen että eräs toinen sitä lainannut tyttö toi sen takaisin minulle koska osasin kuulemma käsitellä sitä paremmin.

4. Lempikoiraharrastuslajisi? Miksi pidät juuri siitä?
- Agility ehdottomasti. Rakastan lajin vauhdikkuutta ja tiivistä yhteistyötä koiran kanssa. On myös hienoa nähdä miten koira kehittyy. Oltiin itse asiassa tänään testaamassa tuohon lähistölle avattu uusi rata.

5. Mikä on helpointa koirassasi/koirissasi?
- Neca on niin yhteistyöhaluinen ja nopeasti oppiva, ihanteellinen harrastuskaveri siis.

6. Entä vaikeinta?
- Se unohtuu helposti omiin maailmoihinsa eikä välttämättä reagoi esim. kutsuihin koska ei hoksaa että sitä kutsutaan. Sitten se kyllä toimii kun vain havahtuu ajatuksistaan. Lisäksi tuo on melkoisen arka, sosiaalistettu on kyllä ja nuorempana se oli paljon rohkeampi. En tiedä sitten mitä sille on tapahtunut.

7. Luettele lempikoirarotusi jokaisesta roturyhmästä?
- Apua, nyt meni hankalaksi! Pidän lähinnä tietyntyyppisistä koirista, joistain ryhmistä en välttämättä löydä yhtäkään rotua joka olisi mieleeni. No kokeillaan:

FCI 1: Bordercollie, yllättävää vai mitä?

FCI 2: Mh, sanotaan vaikka berninpaimenkoira.

FCI 3: Näitä rotuja en tunne kovin hyvin. Japaninterrieri, nimensä takia eh heh.

FCI 4: Mäyristä mäyriksen perään... Pitkäkarvainen mäyräkoira.

FCI 5: Akita. Myös kai vaikuttaa mukavalta.

FCI 6: Suomenajokoira. Kasvoin sunttispiireissä, näillä on aina paikka sydämessäni.

FCI 7: Irlanninsetteri.

FCI 8: Kooikerhondje.

FCI 9: Papillon ja phalène, melkein sama asiahan nuo ovat.

FCI 10: Saluki.

8. Millainen koiranomistaja/kouluttaja olet?
- Jaa'a, toivottavasti ihan kelvollinen? Rajoja ja rakkautta, näillä mennään. En seuraa mitään tiettyä kouluttajaa ja hänen menetelmiään, enkä muutenkaan etsi valmiita ohjeita (muutoin kuin äärimmäisessä ongelmatilanteessa) - yleensä moiset vain sekoittavat pääni pahasti. Toimin oman järkeni ja koiran luonteen mukaan. 

En ole myöskään varsinaisesti tehnyt itsestäni johtajaa Necalle, kyllä meillä saa voittaa leikeissä ja sanoa vastaankin jos siltä tuntuu. Koskaan tuo ei silti jätä käskyjä noudattamatta tms, ellei sillä ole siihen todella hyvää syytä.

Ehkä suurin ongelmani omien koirien kanssa toimiessa on tulinen temperamenttini (vierasta koiraa käsitellessäni osaan hillitä itseni). Varsinkin stressaantuneena tai turhautuneena tulee helposti tiuskittua koirallekin, mutta eipä ole kumpikaan siitä koskaan itseensä ottanut. Ovat kai tottuneet.

9. Onko sinulla jotain tavoitteita koirasi/koiriesi kanssa, jos on niin mitä?
- Onhan niitä, tässä vuoden alussa listasinkin niitä oikein. Pidemmän tähtäimen tavoitteena Necalle on ainakin pennut mikäli terveys- ja luonnetestit sujuvat hyvin ja sopiva uros löytyy.

10. Mitkä olivat/ovat sinulle tärkeimmät kriteerit koiraa hankkiessa?

- Tärkeintä on vaikea sanoa, mutta se mikä lopulta ratkaisee pelin on pennun luonne ja terveys. Siis kyllä, ne mitä katson viimeisenä. Aloitan aina epäoleennaisimmasta (kasvattajanimestä, pennun väristä yms) ja etsin täydellistä.

Uudet kysymykset, vähän sekalaista sakkia mutta vastailkaa toki blogeissanne:

1. Mihin kiinnität eniten huomiota koirissa, siis vaikkapa kun sellainen tulee vastaan - katsotko silmiä, turkkia, sen käytöstä tai olemusta..?

2. Oletko matkustanut koirasi kanssa kanssa? Millä ja minne?

3. Entä onko koirasi yöpynyt jossain muualla kuin kotona?

4. Erikoisin harrastuslaji jota olet kokeillut / haluaisit kokeilla koirasi kanssa?

5. Millaisista virallisista nimistä pidät koirilla?

6. Entä kutsumanimistä?

7. Onko sinulla "salaista" lempirotua? Eli pidätkö jostain rodusta muttet ole tullut koskaan maininneeksi pitäväsi siitä?

8. Oletko kohdannut ongelmia koirasi kanssa (koulutuksessa, liikenteessä tms)? Miten selvisitte siitä?

9. Haluaisitko joskus tulevaisuudessa toisenkin samanrotuisen koiran kuin nykyinen otuksesi?

10. Onko sinulta koskaan mennyt "unelmakoiraa" ohi siksi ettei elämäntilanteesi ole sallinut koiran hankkimista? Eli siis olet löytänyt sen kertakaikkiaan täydellisen pennun mutta koirakiintiö on ollut täynnä / sinulla on ollut jokin muu este koiran hankinnalle.

11. Onko koirallasi nelijalkaisia ystäviä, esim kissa tai toinen koira?

Siitä sitten vaan. Kysymykset ovat yhden koiran muodossa, mutta useamman hännänheiluteksen omistajatkin osaavat varmasti vastata monikossa. Jos joku näihin vastaa niin olisi toki kiva jos linkittäisit oman postauksesi tämän postauksen kommentteihin, pääsisin lueskelemaan vastauksiasi :)

Vesipeto ja kissapeto

    Loppukesän kuvia ja kuulumisia. Neca on käynyt mätsärissä ja uimassa, ja Sheba on kasvattanut itselleen leijonanharjan! Dari on päässyt aloittamaan metsästyskauden, Venla tietääkseni ei koska kuumillakaan keleillä tuo pöhkö ei osaa tulla ajoissa kotiin. Missile ei ole tainnut puuhailla muuta erikoista kuin tukkia aamuyöstä huoneeseeni - järsimään ranteitani ja kehräämään samalla tyytyväisenä.

    Mätsärikokemuksesta sen verran että meidän perustulos taas. Sininen nauha, ei sijoitusta. Neca kyllä toimi kehässä paremmin, ryhmiksessä jopa pysyi tolpillaan tuomarin lähestyessä. Hyvä niin, vaikka tuomarit itse joskus hankaloittavatkin tätä koulutusta - rapsuttelevat selällään kellivää koiraa ja odottavat että jotenkin maagisesti taion sen siitä jaloilleen. Positiivista palautetta kyllä saatiin, kuulemma "saan koiran hyvin liikumaan ja se ravaa kauniisti". Mahtavaa!
Kuvia on muutama, kiitos niistä taas isälleni vaikka omat ©-merkinnät niihin aina laitankin. Tällä kertaa oli itsellänikin sen verran eeppisiä ilmeitä että sensuroin viattomien sivullisten lisäksi myös oman pärstäni suurimmasta osasta.

Pirteä Neca. Yleensä tuo haahuilee kehässä kuin zombie, vähän eloa siihen pitäisi saada. Täällä

oli muuten kunnolliset painot kehien rajanauhoissa! Eivät lepattaneet miten sattuu vaikka tuulinen päivä

olikin (jopa siinä määrin että hiukset ja koirien turkit olivat melkoisen takussa välillä) 

 Sinisten ryhmiksessä riviseisoskelua. Necaa kiinnostaa kehän ulkopuolinen maailma.

Kaunista ravia hmmm? Koko remmin mitalta liitävä koira ja holtittomasti hypähtelevä näyttäjä.

Kuvaan iski myös palkintona ollut ruokasäkki, havaittavissa tuossa etualalla. Me saatiin 

"lohdutuspalkinnoksi" seniorikoirille tarkoitettuja nameja. Venlalle menevät...

    Sitten uintikuviin. Neca tosiaan rakastaa uimista ja noutaa veteen heitettyjä leluja ja keppejä mielellään. Muutoin se ei osaa noutaa kovin hyvin, mutta ilmeisesti veteen juokseminen on sen verran palkitsevaa että emäntä pitää saada heittämään se noutoesine veteen mahdollisimman äkkiä uudelleen... Harmi kylläkin että ollaan koko kesänä käyty vain tuon yhden kerran uittamassa elukkaa, tekisi sille hyvää käydä useamminkin. Onhan tuossa tuo lampi ihan sopivan automatkan päässä.

Tähystelijä rannalla 

Vedessä juoksentelu, hienoa ajanvietettä Necan mielestä. 

Käsi ylös kuka näkee kuvassa valkoisen hännänpään! 

Uidaan kohti aurinkoa 

"Haluutsä kepin?"

    Sheban kaulusturkki on yhtäkkiä ottanut melkoisen kasvupyrähdyksen. Pörröinenhän tuo on toki ollut ennenkin, mutta nyt siitä on tullut varsinainen jellona! Luultavasti kyse on ennemminkin iän tuomasta muutoksesta kuin talviturkista, koska aiempina talvina nuorella herralla ei moista harjasta ole ollut. Auta armias jos Necallakin vuoden päästä on tuollainen muhkea kaulus, nykyiselläänkin tuo paahtaa sitä kesällä ihan tarpeeksi.
    Suokaa jälleen anteeksi kuvien laatu, valoisat kesäpäivät ovat takana ja samalla joudumme hyvästelemään nätin laadun sisäkuvissa.

Vauvakuvia - Neca ennen ja nyt

    Löysin isän koneelta kuvakansiosta vanhan kameran kuvia. Seassa on pentukuvia Necasta, ajattelin postailla niitä tänne nyt kun ei kovin montaa tullut julkaistua silloin pari vuotta sitten. Olihan siellä muutama videokin, mutta ne ovat sen verran huonolaatuisia etteivät blogiin pääse.

    Yhdessä videossa Necsu muuten hiippailee asuntoautomme alla. Sinne se ei enää mahdu, mutta yksi sen lempipaikoista on edelleen kyseinen auto. Tästä sain idean verrata Necan pentuaikoja (mitä nyt kuvista käy ilmi sen luonteesta) nykyiseen, aikuiseksi kasvaneeseen koiraan. Aika samanlaisena se on pysynyt, vaikka on jokin tietysti muuttunutkin. Kuvat vastaavista tilanteista nykypäivänä olisivat toki olleet hieno juttu, mutta tähän hätään sellaisia ei ole.

 Kepeillä ja kalikoilla leikitään edelleen silloin tällöin. Parhaita ovat silti

narulelut, jotka tosin kelpasivat hyvin jo pentunakin.

Neca on aina ollut jyrsijä leikkijätyypiltään. Jotkut koirat juoksevat

ja riehuvat, tätä kiinnostaa sellainen vain hetken - ja sitten järsimään. 

Tällaisessa asennossa se ei enää nuku. Kyljellään kyllä, mutta etujalat yleensä

suoriksi ojennettuina. Maton sijaan paljas lattia houkuttelee 

enemmän, samoin omat petipaikat.

Hiekkaa sun muuta moskaa turkissa, vähän liiankin tuttu näky! Neca

on kova tutkimaan ja kulkemaan, reissussa rähjääntyy. 

Kaivaminen keskittyy lähinnä takapihalla olevan kissojen kiinnitystolpan ympäristöön, 

kun ennen lähes mikä tahansa kaivettava materiaali kutsui käyttämään 

tassuja. Kenties tarkoituksena on päästää kissat remmeistään? 

 Vesipeto lapsuudesta lähtien.

 Vesi ja kaivaminen yhdistettynä sen sijaan... Ei, ei tuo enää kaiva pikkuojia.

Sen sijaan koiriemme tunnelityömaiden komentajana Neca toimii aina silloin tällöin.

Kiltti otus, haluaa kissojen lisäksi vapauttaa ajokoiratkin häkistään leikkimään. 

Edelleen mennään mahdollisimman kovaa - ja mahdollisimman korkealle! Pentunakin

tuo aiheutti ylimääräisiä sydämenlyöntejä omistajalleen kiipeilemällä milloin missäkin.

Siitä ei ole päästy mihinkään, otuksen puolesta saa pelätä kun se vapaana ollessaan

menee aina vaikeimman kautta. Ja nauttii siitä. 

Mikä tärkeintä, tarkkaavainen ja yhteistyöhaluinen luonne on säilynyt. Se

tekee muutoin vilkkaasta ja rauhattomasta koirasta tarpeen 

tullen keskittyneen ja hillitysti käyttäytyvän.