Löysin isän koneelta kuvakansiosta vanhan kameran kuvia. Seassa on pentukuvia Necasta, ajattelin postailla niitä tänne nyt kun ei kovin montaa tullut julkaistua silloin pari vuotta sitten. Olihan siellä muutama videokin, mutta ne ovat sen verran huonolaatuisia etteivät blogiin pääse.
Yhdessä videossa Necsu muuten hiippailee asuntoautomme alla. Sinne se ei enää mahdu, mutta yksi sen lempipaikoista on edelleen kyseinen auto. Tästä sain idean verrata Necan pentuaikoja (mitä nyt kuvista käy ilmi sen luonteesta) nykyiseen, aikuiseksi kasvaneeseen koiraan. Aika samanlaisena se on pysynyt, vaikka on jokin tietysti muuttunutkin. Kuvat vastaavista tilanteista nykypäivänä olisivat toki olleet hieno juttu, mutta tähän hätään sellaisia ei ole.
Kepeillä ja kalikoilla leikitään edelleen silloin tällöin. Parhaita ovat silti
narulelut, jotka tosin kelpasivat hyvin jo pentunakin.
Neca on aina ollut jyrsijä leikkijätyypiltään. Jotkut koirat juoksevat
ja riehuvat, tätä kiinnostaa sellainen vain hetken - ja sitten järsimään.
Tällaisessa asennossa se ei enää nuku. Kyljellään kyllä, mutta etujalat yleensä
suoriksi ojennettuina. Maton sijaan paljas lattia houkuttelee
enemmän, samoin omat petipaikat.
Hiekkaa sun muuta moskaa turkissa, vähän liiankin tuttu näky! Neca
on kova tutkimaan ja kulkemaan, reissussa rähjääntyy.
Kaivaminen keskittyy lähinnä takapihalla olevan kissojen kiinnitystolpan ympäristöön,
kun ennen lähes mikä tahansa kaivettava materiaali kutsui käyttämään
tassuja. Kenties tarkoituksena on päästää kissat remmeistään?
Vesipeto lapsuudesta lähtien.
Vesi ja kaivaminen yhdistettynä sen sijaan... Ei, ei tuo enää kaiva pikkuojia.
Sen sijaan koiriemme tunnelityömaiden komentajana Neca toimii aina silloin tällöin.
Kiltti otus, haluaa kissojen lisäksi vapauttaa ajokoiratkin häkistään leikkimään.
Edelleen mennään mahdollisimman kovaa - ja mahdollisimman korkealle! Pentunakin
tuo aiheutti ylimääräisiä sydämenlyöntejä omistajalleen kiipeilemällä milloin missäkin.
Siitä ei ole päästy mihinkään, otuksen puolesta saa pelätä kun se vapaana ollessaan
menee aina vaikeimman kautta. Ja nauttii siitä.
Mikä tärkeintä, tarkkaavainen ja yhteistyöhaluinen luonne on säilynyt. Se
tekee muutoin vilkkaasta ja rauhattomasta koirasta tarpeen
tullen keskittyneen ja hillitysti käyttäytyvän.
Niinkuin itse sanoit, olisi ollut kiva verrata samantapaisia kuvia samasta tilanteesta sekä pentuna ettöä nyt.
VastaaPoistaMutta ihania pentukuvia nämä silti olivat ja hyvän lopetuskuvan valitsit ;)
Joo tosiaan nää kuvat on isän koneelta, en viittis sinne hirveesti tunkea enempää kuvia koska alkaa sitten takkuilla niin pahasti. Ja postauksen tekeminen kahdella täysin erilaisella koneella on tuskaa :D
Poista| Toki voisin tehdä vertailupostauksen erikseen tällä omalla koneella jos joku oikein kovasti haluaa. Voisi olla itellekin ihan mielenkiintoista.
PoistaNo voii, ihana vauva-Neca! <3 Sulin n_n
VastaaPoistaKoiralapset on niin sietämättömän sulosia :'3
Poista