Auringonlaskun maa

Kumpikin istuu omalla tavallaan hassusti.

   Nappasin sunnuntaina molemmat koirani pihalle ja yritin saada niistä kerrankin kunnollisia kuvia. Noh, eihän se ottanut onnistuakseen. Dari ei tullut juurikaan tuohon keskelle pihaa, missä olisi parhaat kuvausmahdollisuudet. Sen sijaan se pyöri jatkuvasti mökin ja ulkorakennusten läheisyydessä ilmeisesti jotain syömäkelpoista etsimässä. Neca taas... bortsu loikki ympäriinsä loputtomalla bortsuenergiallaan. Varsinkin juuri silloin kun olisin yrittänyt kuvata sitä kunnolla sivusta päin.

   Toisaalta Necusta ei tällä hetkellä taida saada kovin edustavia kuvia, sillä se on paisunut suorakaiteeksi. Tarkoitan tällä sitä että elukalla ei ole mitään linjoja enää, koska nyt kun se on pitkän oma-aloitteisen paastoamisen jälkeen alkanut taas syödä, niin sehän kans syö. Voihan!

Necan kanssa piipahdettiin myös hämärtyvässä metsässä. Lumisade näyttää kamerassa hauskalta!

Psykopaatti-ilme

Dari surusilmä

   Ajattelin tehdä jokaiselle elukalle listan tavoitteista tälle vuodelle. Suurin osa näistä on tällaisia "perus helppo saavuttaa" -tapauksia, jotta saadaan jotain aikaankin. Kursivoidulla sellaiset "tehdään jos suinkin jaksetaan / ehditään / muistetaan" -tavoitteet, tai no lähinnä haaveet =D

Venla ~

- Hihnakäyttäytymisen parantelua
- "Paikka"-käsky kunnolla hallintaan

Dari ~

- Edes pariin mätsäriin
- Raahataan tätä mettälle että oppii ajamaan kunnolla
- Jotain temppuja lisää, saa ny nähä mitä
- Vaihteeksi Darcia mukaan jonnekin kesälomareissulle
- Joku virallinen näyttely

Neca ~

- Hihnakäyttäytyminen sujuvaksi myös maalaisympäristössä, kaupungissa kyllä toimii kuin mikäkin unelmakoira ._.
- Kehäesiintymiseen paljon harjoitusta
- Mätsäreitä edes se muutama, ongelmana vaan tahtoo olla se ettei niitä järjestetä juurikaan
- Kesällä vihdoin ja viimein kunnolla agility- ja tokotreeniä
- Metsäympäristöön ninjakoulutukseen, jos sopiva alue löytyy

Missile ~

- Lisää lenkitystä
- Mahdollisesti jakajan avulla Sheban kanssa yhdessä lenkille
- Katsekontakti ja keskittyminen paremmaksi että tätä saa joskus kunnolla koulutettuakin

Sheba ~

- Lisää temppuja
- Hihnassa käveleminen kunnolla haltuun
- Pihassa irtiolon opettelua

   Sillä lailla. Sitten vuoden lopuksi katsastetaan mitä on saatu aikaiseksi vai onko tapahtunut yhtään mitään. Pirskatti ku vieläki meinaa se Netan nimi ihan väkisin tunkea tuonne listaan. Kai sillekin raukalle olis voinu laittaa että hauta ympäristöineen kuntoon, siinä ei vieläkään ole edes kunnon kiveä tai mitään.

Sheba sekoilee

   Kissoistamme tämä nuorimmainen on jatkuvasti hääräämässä jotain, välillä myös kaikkea ihan järjetöntä. Tunkee maton alle vain heiluttaakseen häntäänsä sieltä, leikkii kumisaappaiden nauhoilla, taistelee saadakseen pallonsa korista (ihan tavallinen metallikori ja tämä ei osaa ottaa palloa sieltä!), piileskelee ja kiipeilee milloin missäkin... Lisäksi se osaa liudan toinen toistaan hassumpia, söpömpiä ja epäkäytännöllisempiä temppuja. Kun kaikki edellä mainittu lasketaan yhteen, kissapojan tavallisesta päivästä saa aikaan vaikka kokonaisen blogipostauksen!

   Jälleen yksi liikkuva kuva - tällä kertaa kierivästä Shebasta. Söpö, eikö olekin? Kieriminen on siis yksi näitä temppuja mitä olen sille opettanut. Pitäisi varmaan opettaa kuperkeikkakin, erään kaverini kissa osaa sen..

  Pallo-kori-toilailua tulin myös kuvanneeksi. Laitetaan katin lempipallo koriin, jonka rei'istä se ei juuri ja juuri mahdu putoamaan pois. Jostain syystä Sheballa on vaikeuksia ymmärtää, että kurkottamalla yläkautta pallon saisi helposti napattua itselleen. Kissa yrittää aina vetää se aukoista ulos.

Siellä se on.

Melkein...

.. vaan ei sittenkään.

Veeenyyy...

*HAUKS!*

Onnistuihan se lopulta. Mutta tämä oli jo toinen kerta kun pallo joutui tuonne,
eikä edellisestä voitosta ilmeisesti oltu opittu juuri mitään..

   Meillä on kotona menossa tällä hetkellä melkoinen remontti, itse asiassa juuri minun huoneessani. Poistettavaa tavaraa on raahattu äiteen makkariin, minne kissatkin onnistuivat tunkeutumaan. Lopputuloksena se, että Misse istuu tavarakasan päällä ja Sheba.. mönkii sen alle.

Jouluinen kuvatarina

  Meillä elukat ovat aina innoissaan mukana joulujutuissa. Kuusen koristelussa, lahjojen paketoinnissa, vielä mielummin niiden lahjojen avaamisessa, tunnelman luomisessa... Siispä kuvasin teille tarinaa näiden hössöttäjien joulupuuhista!

  Kaikki kuvat eivät ole mitään maailman laadukkaimpia, sillä kynttelikkövalaistuksessa hyörivistä ja pyörivistä otuksista on sangen hankala saada kunnollisia kuvia. No, tarina on tärkein. Mukana menossa siis Sheba, Missile ja Neca ~

Sheba: "Haaa, johto!"

*Misseä ei kiinnosta*

Sheba: "Okei, eli kynttilät tähän puuhun?"
*Misseäkin jopa kiinnostaa*

Sheba: "Tästä näinn ~"

Sheba: *Hauks!*
*Misseä ei sittenkään kiinnosta*

Sheba huilaa hetken.

Sheba: "Sitten muut koristeet"

Missile: *Komentaa Shebaa emännänjakkaralta* "No niin, ipana. Tuo koriste vois tulla tohon oikealle puolelle, aika ylös. Hop hop! Ja se siinä tuonne alas, ihan tähän eteen. Toimintaa!"

Shippan tonkii jo pallolaatikkoakin.

Missile: "No johan on, tänä vuonna piti olla kultainen kuusi ja tuo katselee hopeisten ja violettien
pallojen perään! Nämä muut koristeet voi hyödyntää kyllä esimerkiksi näin, ottakaa minusta mallia"

Lopulta Shebakin saa jouluisan koristeen pantaansa - rusetti kulkusella!

Missile: "He heh, tämä arvokas kultainen väri pukee minua paremmin!"

Neca on joukon tyttömäisin siroine rusetteineen! Huomatkaa toki, sama punainen huivi
kuin viime vuonnakin.

Sheba yrittää valloittaa Necan tuolin, jonka isä otti koiralle mukaan tänne, jotta elukka saa yöpyä siinä.

Lahjavalikoima alkaa tästä. Necalle luu-piparitalo, sisällä "tikkareita".

Ja ajokoirille nämä kaikki ._.

Kissoille on niin vaikea ostaa mitään, mutta Sheba rakastaa pelkän paperinkin repimistä.
Kyllähän tuolta lopulta paljastui sen lempipallo ("Se on kuin uusi!!") sekä muutama nami.

Myös Mille-Lille avaa paketteja mielellään, tämäkin sisälsi raksuja.

Neca: "Hauskaa joulunaikaa kaikille lukijoille! Ja kattokaa mitä mä sain! 8D"

  Tällä hetkellä on koko ajan sellainen tunne, että joku jäi ilman lahjaa. Mutta eihän, kyllä kaikille oli jotain. Niinpä niin, tämä on vain ensimmäinen joulu ilman Nettaa. Kai tähän tottuu...

  Solmin muuten Missen kanssa aamulla joulurauhan. Totesin sille että "Jaa'a, kai minäkin voisin olla vihaamatta sua tän päivän, ja kutsua sua ihan Misseksi Bissen sijaan..". Ojensin kättäni ja katti tarttui siihen käpällällään ja katsoi minuun iloisena. Eipä se koko päivänä ole yrittänyt syödä minua, joten rauhamme taisi pitää. Äsken tosin ilmoitin sille että "Tiäräkkö Bisse mitä? Se aselepo loppu ny", minkä jälkeen tuo yritti amputoida varpaani. Se siitä joulurauhasta =D

Kissojen tavallinen aamu: syö tai tule syödyksi

  Lunta tupsahti jälleen laumalaisten iloksi! Neca varsinkin rakastaa riehua pihalla, se nakkelee lunta kuonollaan ilmaan ja loikkii sitten ottamaan hiutaleet kiinni. Kävin sen kanssa metsässäkin seikkailemassa, joskin tästä reissusta lisää sitten joskus TCT:n puolella. Metsässä otetut kuvat kun menevät erääseen vähän erikoisemmanpuoleiseen teemapostaukseen.. ;)
 Auringon laskiessa lumi oli kauniin kellertävän ja sinivioletin sävyistä, ja sopi hienosti Necsun turkin väreihin. Siispä kamera käteen ja kuvaamaan!

 Päätin tässä yhtenä aamuna, että kissojen aamurutiinit voisi ikuistaa. Joidenkin kissat kenties sukivat toistensa turkkeja ja kehräävät onnellisina siinä aamutoimien lomassa? Meillä pidetään toista väkisin paikallaan, nuolaistaan pari kertaa, potkitaan takajaloilla naamaan, kieputaan hampaat toisen kurkussa kiinni, muristaan ja sähistään... ja jäädään sitten lattialle vierekkäin mulkoilemaan toinen toistaan kuin mitkäkin veriviholliset. Noilla on kirjaimellisesti viha-rakkaus-suhde!

Anteeksti muuten kuvien laatu, mutta nuo hullut pyörivät sellaista vauhtia ettei kamera meinannut pysyä mukana...

  Sellainen aamu meillä täällä. Ihan perus, siis. Missile vain taisi saada Shebalta pari tai kolme kirppua, ainaki sikäli mikäli se ryhtyi heti rapsuttamaan korvantaustojaan kun pääsi kollipojan tiukasta otteesta irti.