Kuvatarina: Etsivä ei löydä

   Neca ja Sheba ovat viime vuoden vaikeuksien jälkeen tainneet oppia sen yhteisen kielen. Ainakin joskus kommunikointi luonnistuu, kuten tässä tarinassa. Se ei silti tarkoita, että yhteinen metsälenkki onnistuisi - tai no lenkille voivat lähteä yhtäaikaa mutta siitä, kuljetaanko yhdessä, tulee erimielisyyksiä. Tämä on tarina kaksikon tavallisesta metsäretkestä - yhdessä ja erikseen. Mukaan mahtuu kulttuurishokki, päätöntä juoksentelua ja toivotonta lenkkiseuran etsintää!

Neca: Hei kissa! Just sä! Mihin me ollaan menos?

Sheba: Ai miten niin me? Sinua ei ole kutsuttu.

Neca: ...  No hei kato nyt kuiteskin, näytän sulle jotain hienoa!

Sheba: *syvä huokaus* No mitä?

Neca: Kato kato nyt tarkasti. Tää on meidän koirien suurta hupia...

Neca: .. syödään LUNTA!

Sheba: Ei IKINÄ! Minä en vajoa niin alas että popsisin likaista lunta!

Sheba lähtee järkyttyneenä pois.

Neca: Nyt se jätti mut iiihan yksin ;__;  (Neca hei, kuvaaja on paikalla!)

Samaan aikaan toisaalla...
Sheba: Ah, ihana rauha. Eikä yhtään koiraa!

Tuolla jossain Neca piristyy jälleen...
Neca: Mutta hei, voinhan mä etsiä sen kissan n_n

Neca: Sheeebaaa! Missäs majailet?

Sheba: Voi ei, rauhani on mennyttä ._.'

Neca: Kissa hoi!
Sheba: Se ei huomaa o_o

Sheba: Haha, sinne se meni!

Sheba: Nyt minäkin voin jatkaa päiväkävelyäni rauhassa. Toivottavasti
se koiraeläin ei ihan heti hoksaa tulla takaisin.

Sheba: Jos hiivin ensin ihan hiljaa, ehkä se ei löydä minua...

*Taps* Sheba pysähtyy.

Sheba: Ihan kuin olisin kuullut jotain...
Neca: *huutelee jossain kaukana* Kissakissakissa! Missä kissa!
Löydän sinut vielä!!

Neca: Hehehe, se meni tänne päin, mokoma ketku!

Sheba: Taivas varjelkoon, sieltä se taas syöksyy -.-

Sheba: Mutta minäpäs olen fiksu kissa ja menen tänne näin.
Tiedän parikin hyvää piilopaikkaa tällä suunnalla.

Hetken kuluttua...
Sheba: Kas niin, tästä sopii tarkkailla tilannetta.

Neca: Hei katti! Mä löysin sun jäljet! 8)

Sheba: Selvä se, muttet löydä minua. Varsinainen piiloni on nimittäin täällä!

Sheba: Olen tosi hyvä maastoutumaan, mutta sitä tuo hurtta ei tiedä.

Neca: ??  Se kissa.. katosi :o
Hyvä on, Sheba, mä meen kotiin!

Kissa hiipii takaisin puunrungolle kun Neca on lähtenyt.
Sheba: Mjeh mjeh, se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa! *myhämyhä*

"On siinä vähä koiria"

Huomio! Darilla on ollut tänään syntymäpäivä! Lisäilen varmaan piakkoin 

kaikkien elukoiden juhlapäivät niiden tietoihin, pitäkääs silmät auki ;)

   Otsikkona toimivan lauseen totesi isäni katsellessaan pihalle pystytettyä viritelmää. Löysin nimittäin vessan hyllyltä (monitoimivarasto kun on) pienen sievän kelan - puutarhaflexin. Eli siis flexi-talutin, jota ei pidetäkään kädessä vaan se kiinnitetään seinään tai muuhun vastaavaan, ja koira saa oleilla pihassa remmin päässä. Kätevä kapistus! Kelautuvana tämä ei myöskään sotkeudu koiran tassuihin, toisin kuin tavallinen vaijeri.

  Minua on pitkään ärsyttänyt se, että pihassa on ollut vain yksi pitkä naru koiria varten. Näin ollen toinen ajokoira on joutunut kateellisena seuraamaan häkistä, kun toinen taas saa juoksennella pihassa. Tähän tuli nyt muutos. Puutarhaflexiä tosin ei kiinnitetty seinään, vaan väliaikaisratkaisuna rekkaan... Lisäksi naru on melko lyhyt tuohon toiseen vaijeriin verrattuna. Flexiin kiinnitetty Dari-parka siis tunsi olonsa välillä vähän yksinäiseksi kun ei päässyt Venlan ja sen luona pyörivän Necan luo. Noh, pääsi sentään emännän syliin eikä haukkunutkaan, vaikka Venlakin sai tassutella häkin ulkopuolella. Häkkiin yksin jätetty Darreli kun tuppaa ulisemaan surkeana.

   Ihmiset tuntuvat arvostavan isoja kuvia, siispä siinähän niitä nyt olis!

   Pääsin tässä ensimmäistä kertaa eläessäni leikkaamaan koiran kynsiäkin. Harjoittelukappaleena toimi se vaikein mahdollinen, eli Venla. Isä valitteli sen kynsien pituutta ja sitä, ettei niitä kukaan ole koskaan saanut leikattua. Istuskelin juuri koiranhäkissä Venla vierelläni, nostin tyynesti sen tassun syliini ja käskin antaa sakset. Kynsisakset tuli, mutta leikkaaminen ei mennytkään ihan niin kuin olin kuvitellut. Koira nimittäin halusi pitää käpälänsä maassa. Onneksi se seisoi sen verran paikallaan että sain napsittua kynsiä lyhyemmiksi.
  Venluska sai operaatiosta palkaksi namikasan (huolimatta siitä että sain välillä kävellä sen perässä pitkin häkkiä ja odottaa, että se pysähtyy...) ja minusta taisi tulla virallinen koirankynsienleikkaaja tässä huushollissa. Arvelinkin että otus luottaisi minuun tässäkin asiassa. Jostain syystä se tuntuu tottelevan minua parhaiten. Kummallista, kun ottaa huomioon että olen ollut aktiivisesti mukana sen elämässä vasta nelisen vuotta.

   En tiedä huomaako sitä kuvista, mutta Neca on lihonut. Isän mukaan "se on niin hyvä syömään" että pitäähän sitä antaa ruokaa kun toinen kerjää. Voi hyvää päivää. Onneksi koira pikemminkin oli hyvä syömään, nyt se paastoaa taas ihan itse ja liikkuu entiseen malliin, joten paino on pudonnut ainakin jonkun verran. Pahimmillaan se painoi 23kg (jaksoin silti vielä nostaa sen!), kun bordercollien normaalipaino on noin 14-20kg - urokset tietysti niitä painavimpia, eivät suinkaan tuollaiset sirot pikku nartut.
   Paksusta turkistakin on se hyöty että koira näyttää lähinnä pörröiseltä, ei niinkään pulskalta. Mutta pulska se nimenomaan on.

Ulos turkinhuoltoon

 
   Eläinten harjaaminen ja kampaaminen on niin paljon helpompaa ulkona! Varsinkin kun terassilta löytyy kätevä aita, jonka päälle pienen lemmikin voi nostaa käsiteltäväksi ja vieläpä sitoa sen aidantolppaan kiinni ettei tarvitse huolehtia karkaamisyrityksistä. Karvat voi viskellä tuulen vietäviksi, kunhan katsoo ettei tuuli puhalla juuri naapurin puutarhaan. Lisäksi niin omistaja kuin elukatkin saavat raitista ilmaa, eikä eläimellä ole tylsää kykkiä siinä huollettavana kun voi samalla katsella ympäristöään.

   Sheba ja Misse pääsivät tänään molemmat ulos puunattaviksi. Harjauspäivähän näillä on kaksi kertaa viikossa, pihalla silloin kun sää sallii. Hyvin sain kuviakin napsittua samalla, vaikka välillä tuntuikin että saisi olla kolme kättä. Bisse mokoma yritti vetää benji-hyppyjä aidalta.

Sheba istuu aidalla varsin mallikkaasti. Se ei muuten enää ole puolikalju ja haavakin sen
niskassa on parantunut. Kiitos, antibiootit ja "vapaamatkustajien" häätöaineet!

Kun haluaa harjata Sheban mahan, on kaksi vaihtoehtoa. Joko nostaa sen etujalat
käsivartensa päälle ja harjaa toisella kädellä mahan, tai sitten vain tekee kuten kuvassa.
Missilen kanssa mahan harjaaminen ei suju kissaa nostamatta, sillä se pistää maaten jos
yrittää tunkea harjaa sen alle.

Bisse ei muutenkaan ole niin tottunut käsittelyyn ja paikallaan
olemiseen. Se on aina menossa johonkin suuntaan, niin
tässäkin kuvassa.

Vinkkejä ulkona harjaamiseen ~

   Kaikkein kätevimmin se sujuu, kun ei ole hanskoja käsissä. Näin saa parhaiten otteen niin työvälineistä kuin tarvittaessa eläimestäkin. Jos kuitenkin tuntuu siltä että kädet paleltuu, niin onhan sitten pakko käyttää hanskoja. Kannattaa kutenkin valita jokin muu materiaali kuin nahka - se tuppaa olemaan pirskatin liukasta joten elukasta on vaikea ottaa kiinni jos se meinaa hyppiä aidalta alas / muutoin vaihtaa maisemaa.

   Kuristuspanta voi olla tarpeellinen jos eläin yrittää koko ajan jonnekin muualle. Tämän avulla pysyy hyvin paikallaan. Eläimen täytyy tosin olla tottunut kuristuspantaan. Toisin sanottuna se siis tietää miten härpäke toimii ja ymmärtää pysyä siinä missä onkin välttyäkseen ikävältä puristukselta kaulassaan. Kuvassa meidän pieni, kissakokoinen versio.

   

   Tällainen lenksu taas on kätevä, jos omistaa lemmikin joka pyrkii seikkailemaan koko remmin pituudelta. Lenkki kiinnitetään pantaan, ja elukan saa kätevästi pidettyä sopivassa paikassa. Tämä tosin ei toimi jos tarvitset itse turkinhoitoon molempia käsiä - tai käytät toisella kädellä kameraa, kuten minä. Jos kuitenkin pärjäät vain yhdellä vapaalla kädellä, kannattaa kokeilla, koska lenksulla on paljon helpompi kontrolloida eläintä kuin pitkällä hihnalla.

~ ~ ~ ~ ~

Loppuun vielä "kaverikuva" minusta ja Shebasta. Olin juuri saanut huoneeni siivotuksi, kun otus

hyppäsi syliini katsellessani ikkunasta ulos. Kappas kun oli taas karvoja joka paikassa...